Kunnan peruspaikkatietovarastot on tänään taltioitu paikkatietokantoihin, joiden toteutusta on ohjannut kyky tuottaa määrämuotoinen kartta. Kantakartta, kaavan pohjakartta tai miksi nyt haluamme rakastamme kutsuakin. Näitä kunnan peruspaikkatietoja on toimitettu jo pitkään sähköisessä muodossa käyttäjilleen. Kantakarttatiedot kertovat ympäristön ajantasaisen nykytilan suunnittelutehtävien vaatimalla yksityiskohtaisuudella ja sijaintitarkkuudella.

3Dkunta-projektissa tarkastellaan CityGML-standardin mukaisen tiedon mahdollisuuksia korvata pääosin kaksiulotteinen kantakarttalähestyminen 3D-kaupunkimallilla. Koleana maaliskuun päivänä asiaa tarkasteltiin projektin työpajassa suunnittelutehtäviä tekevien konsulttien näkökulmasta.

BST Arkkitehdit pitää päämajaa Tampereella ja toteuttaa erilaisia kaupunkikohteiden suunnittelutehtäviä. Emmi Viitala briiffasi meitä käyttäen esimerkkinä Espoossa olevia suunnittelukohteita. Kaupunkimalli on mitä ilmeisimmin käyttökelpoinen uusi lähtötieto suunniteltaessa kaupunkitilan kehittämistä. Pohjakartan tietojen korvaaminen kaupunkimallilla vaikuttaa realistiselta. Kantakarttaa laajempi tietosisältö ei ole pelkästään kaupunkimallin 3D-tiedot. Myös rakennusten ominaisuustiedot ovat tarpeellisia suunnittelijalle. Tosin lähtötietoina tarvitaan vielä runsas joukko muutakin tietoa. Suunnittelijan tuottama malli voisi myös toimia suoraan apuna päivitettäessä kaupunkimallia. IFC-CityGML muunnoksessa suunnittelumallia voidaan jalostaa kaupunkimallin tarpeisiin. Tosin nykytilamalli vaatii edelleen varmistuksen siitä, miten suunnitelmat ovat toteutuneet.

Ramboll Finland valotti työpajassa teemaa kahdesta eri suunnasta. VP Koskela kertoi ensin, miten katusuunnittelukohteessa toimitaan ja mitä lähtötietoja tilataan ja hankitaan latauspalveluista ja luetaan rajapinnoista. Osa aineistosta on jo nykymenettelyssäkin 3D-muotoisia. Ratkaisun osana esiintyi konsultin tarjoama aineistopalvelin, jossa hankeaineistoja käsitellään. Vilma Pylkkö valotti tilannetta maisemasuunnittelun näkökulmasta. Tietomallipohjainen suunnittelu on vasta tulossa viheraluesuunnitteluun, eikä standardointi ole yhtä pitkällä kuin infrasuunnittelussa. Myös näissä suunnittelutehtävissä tarvitaan laajasti paikkatietoja suunnittelukohteesta, uutena yksityiskohtana tiedot myös alueen puista, joita onkin jo saatavissa joissakin tapauksissa ylläpidetyistä puurekistereistä. Keilausdatan merkitys nousi myös esille. Sen avulla pystytään tutustumaan lähtötilanteeseen tehokkaasti työaseman ruudulla.

Työpajassa käytiin läpi myös toisen suunnittelukonsultin näkökulmaa. Valitettavasti Finnmap Infran Vesa-Matti Lampinen kaatui flunssavuoteeseen työpajapäivän aamusta, joten esittäjää jouduttiin simuloimaan järjestäjän toimesta. Suunnittelukohde oli tässäkin tapauksessa Espoossa. Lähtötietojen hankintaprosessi perustui pitkälti samoihin menetelmiin kuin edellä. Kaupunkimallin merkitystä kuitenkin jo visioitiin ja sen uskotaan tarjoavan kustannustehokkaamman tavan lähtötietojen hankintaan. Esille tuli mm. kaupunkimallin erityinen lisäarvo, mikäli pinnat varustetaan tekstuureilla, jotka auttavat kohteen visualisoinnissa. Myös SRV:n Jyrki Maalahti makasi sairasvuoteella, joten Swecon ja SRV:n Keilaniemi-hankkeen kokemukset kaupunkimallin käytöstä isossa infrahankkeessa jäivät nyt käsittelemättä.

Työpajaseminaarimme jatkui ArchiCAD ohjelmiston demolla M.A.D:n Ville Pietilän toimesta. Tutustuimme talosuunnittelun koordinaatistomaailmaan ja sen sovittamiseen maailmankoordinaatistoon. Periaatteessa suunnitteluohjelmistot tunnistavat paikkatietokoordinaatistot, mutta vielä on hieman matkaa käytössä olevien koordinaattijärjestelmien täydelliseen tukemiseen. Tukea CityGML -kaupunkimallien lukemiseen suoraan suunnitteluohjelmistoihin ei valitettavasti vielä ole.

Asemakaavoituksen lähtötietojen nykytila tuli esille, kun Pasi Lappalainen esitteli Nosto Consultingin kaavoitushankkeiden todellisuutta. Nykyinen MRL-lakimme ei vielä huomioi tietomalliajattelua, joten työ nojautuu paljolti graafisiin tuotteisiin, tosin sähköisessä muodossa. Lähtötiedot ovat useimmiten cad-tiedostoja tai skannattuja kuvia. Pohjakartan ajantasaistus on osa prosessia. Pohjakarttaa ei välttämättä ole pidetty ajan tasalla, joten kaavoittajan on arvioitava ja usein myös hoidettava päivityksen junaileminen. Uuttaa kaavaa laadittaessa on huomioitava myös alueen muut asemakaavat ja tietysti muut kaavatasot. Maanalaiset johtotiedot tarvitaan myös kaavan toteuttamisen kustannusten optimointiin. Tässä kohtaa keskustelu siirtyi myös jo Emmi Viitalan esittämään käsitteeseen 3D-kaavasta. MRL-uudistuksen keskusteluissa tämä noussee esiin vielä voimakkaasti. Kaavan juridinen vaikutus on merkittävä ja uudistuksessa joudutaankin pohtimaan, miten 3D-tietomalli voi toimia juridisesti sitovana ”dokumenttina”. Nykyisessä mallissa kaavakartta on osa tuota juridista dokumenttia, joten tulevaisuudessa kaupunkimallille voi tulla sama rooli. Ovatko hallinto-oikeudet tähän valmiita?

Hanke jatkuu tästä pilotoinneilla, joissa pyritään todentamaan miten projektissa kehitetty käsitemalli soveltuu eri suunnittelutehtäviin. Tietoa on tarkoitus testata CityGML-muodossa, jota on jo saatavilla ainakin Espoon kaupungin järjestelmäympäristöstä. Mainittujen suunnittelutehtävien lisäksi kommentoimaan ilmoittautui myös Civilpoint Oy omien ohjelmistotuotteidensa osalta. Lisäksi pilotointia tehdään myös turvallisuusviranomaisten tarpeisiin poliisin järjestelmiin liittyen sekä Insta Defsec Oy:n simulaattoritoteutuksissa.

Projekti jatkuu aikataulussaan. Käsitemalli koitetaan myös saada yhteentoimiva.suomi.fi -palveluun mukaan joko tämän hankkeen puitteissa tai sitten erillisenä toimenpiteenä. Kaupunkimallit tulevat, ja ohjeistusta tarvitaan yhteisesti sovittujen käsitemallien lisäksi. Yhteensopivuus KMTK-käsitemallin kanssa on työn alla, ja ties vaikka saataisiin aikaisesti yksi kokonaan yhdenmukainen määrittely. Yhteys YTV – Yleisiin tietomallivaatimuksiin ja YIV – Yleisiin inframallivaatimuksiin tunnistettiin työpajassa ja aiheeseen palataankin jo 2.4.2019 buildingSMART Finlandin Alueidenkäytön digitaalisten hankkeiden päivässä.

Juha Saarentaus, Geowise Oy, CEO